Väljän kaupunkirakenteen täydentäminen toimintakeitailla
Työ on esillä Masters of Arts 2011 -näyttelyssä Helsingin Salmisaaressa, www.mastersofarts.fi.
Kuva: Sekä venevajat, että tervahovit ovat perinteisesti harjakattoisia.Satamatoimintaa on ollut Kokkolan edustalla sijaitsevalla merenlahdella 1700-luvulta lähtien. Lahti jatkuu salmena 2,5 kilometriä sisämaahan päin ja päättyy kaupungin keskustaan. Maankohoamisen myötä lahden rannat alati mataloituvat ja salmesta pakenee vesi.
2000-luvun alussa merellisyys nostettiin Kokkolan kehitysteemaksi. Merenlahdella sijaitsevaa pienvenesatamaa on kunnostettu siitä lähtien ja sen oheen on rakennettu rantapuisto. Merenlahdelle on parhaillaan rakenteilla myös yli sata uutta asuntoa käsittävä asuinalue.
Kuva: Kokkolan rakennushistoriallisia kerrostumia.
Kuva: Kokkolan vahvuudet(S), heikkoudet(W), mahdollisuudet(O) ja uhat(T).Pienvenesataman mantereen puoli on edelleen asemakaavoittamatonta aluetta – pääosin käyttämätöntä asvaltti- ja hiekkakenttää sekä maankohoamisen myötä syntynyttä vyöhykkeistä lehtometsää. Alueelle on paineita sijoittaa matkailua palvelevaa rakentamista sekä asuinrakentamista.
Kaupungin toiveena oli, että suunnittelisin alueelle ainakin puuvenekeskuksen, sillan ja leirintäalueen päärakennuksen. Koin suunnittelutehtäväni olevan kuitenkin rantapuiston täydentäminen ja viimeistely kokonaisuudessaan. Työni perustuu laajempaan tarkasteluun ja omakohtaiseen kokemukseen merenlahden asemasta kaupunkirakenteessa. Mielestäni ranta-alueen ja keskustan välisen alueen kehitys ja kaupunkirakenteen kurominen yhteen on olennainen tekijä merellisen imagon saavuttamiseksi Kokkolassa.
Kuva: Olemassaolevat kevyen liikenteen yhteydet ja tärkeimmät julkiset palvelut ydinkeskustan ja Suntinsuun välillä. Uusilla toimintakeitailla ja yhteyksillä on tarkoitus tehdä sekä keskuspuistosta, että rantapuistosta houkuttelevampia.Työ koostuu kolmesta mittakaavaltaan eritasoisesta suunnitelmasta. Aluesuunnitelma on ideatason ehdotus nykyisen välialueen kehittämisestä kosteikkopuistoksi. Elävän ulkoilmamuseon avulla korostettaisiin maankohoamisilmiötä meriteeman sijaan. Aluesuunnitelmaan kuuluu lisäksi ehdotus kokonaan uuden kaupunginosan rakentamisesta. Se tulisi kosteikkopuiston ja merenlahtialueen poikki kulkevan ohikulkutien tilalle, jonka liikennemäärät ovat vähenemässä.
Toinen taso käsittää aluerakennesuunnitelman lahden ympärille täydennysrakennettavasta asuinaluevyöhykkeestä. Nykyisellään rantapuiston käyttö painottuu kesäkauteen. Uusista asukkaista tulisi rantapuistolle lisää käyttäjiä ja toiminta tehostuisi. Suunnitelma pyrkii luomaan talvella houkuttelevaa julkista ulkotilaa uusien toimintojen, tuulensuojaisten pihojen ja jalankulkijan mittaisen ympäristön avulla.
Kuva: Suunnitelmani kautta pyrin lisäämään rantapuiston ympärivuotista käyttöä – Metsänpohjamatto säilyttää vihreytensä kesät, talvet.Pysäköintialueet voisivat tyhjillään ollessaan muuttua vesileikkipaikoiksi.
Hiekkapuutarhat sopivat rannikolle ja kenties karavaanareille puutarhanhoidon korvikkeeksi.
Yksi täydennys- ja uudisrakentamisalueista on vanha kasarmialue. Sen olemassaolevat tilat sopivat kunnostamisen jälkeen käsityöläiskyläksi.
Pienvenesatama-alueen suunnitelma tarkentuu kolmannessa mittakaavatasossa.
Pienvenesataman ympäristö
Muuttamalla sataman oheen jäänyt kenttä torialueeksi rantapuistoalueen käyttö monipuolistuisi. Markkinapaikka tarjoaa alustan käsityöläisten ja taiteilijoiden myyjäisille ja muille projekteille. Torille sijoittuu myös uusi leirintäalueen päärakennus. Uusi kevyen liikenteen silta torin jatkeena yhdistää rantapuiston lähialueen palveluihin.
Puuvenekeskus
Puuvenekeskus sijoittuu suunnitelmassa salmen toiselle puolelle, lähelle paikallishistoriallisesti tärkeää terva- ja tavarasataman paikkaa. Tilat on suunniteltu yhteistyössä paikallisten puuveneharrastajien kanssa hiljalleen kasvavan ja muuttuvasisältöisen toiminnan mukaan. Venekeskuksesta voisi tulla uuden asuinalueen sydän tulevaisuudessa mahdollisesti alkavan tutkimus- ja opetustoiminnan myötä, jonka vuoksi esitän suunnitelmassa myös asuinkortteleita tutkijoille ja opiskelijoille.
Suunnitelmassani asuinrakentamisen yhteenlaskettu kerrosala on 38 000 kerrosneliömetriä, mikä on 14% Kokkolan koko asuntotuotannon tavoitteesta vuosille 2006-2030. Kaikki rakentaminen on sijoitettu siten, että mahdollisimman laajoja kokonaisuuksia ekologisesti arvokkaista metsistä säilyy, ja että uudisrakentaminen korostaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaita alueita.
Kaikki uudet toiminnot, tilojen koot ja rakentamisen vaiheistuksen olen pyrkinyt suunnittelemaan käyttäjien todellisia tarpeita vastaaviksi. Muodot ja materiaalit tulevat paikan luonteesta ja historiasta: metsästä, tervanpoltosta, puolustusrakennelmista sekä saaristoon ja merenkäyntiin liittyvästä rakennusperinteestä.
Kuva: Tervahautojen ja tykkiasemien muoto on pyöreä.Kokkola Recreational Harbour - Filling Loose Urban Sturcture With Activity Oases
There have been harbour activities in the bay area of Kokkola city since the 16th century. The bay continues as an inlet 2,5 kilometers towards the inland until it reaches the city core. However, due to crustal uplift, the banks encroach resulting in lower water levels in the inlet.
In the beginning of the 21st century the city took it’s relation to the sea as the most important motivation for development. The harbour basin has been under renovation since and a recreational park was created next to it. Currently a new housing area of over 100 new apartments which of 30 single family houses is under construction in the bay area.
Kuva: Uudempi rakennuskanta on mittakaavaltaan isoa.The original design task from the behalf of the city was a centre for wooden boats and a bridge. Furthermore a new main building for a camping area and an artist village has been planned to be placed on the area.
In this work, we argue that bringing the seashore and the city centre closer together is a key factor in making the sea part of Kokkola’s brand. The end result is a development plan for the surroundings of a recreational boating harbour that examines also the bay area's relation to the urban structure.
The Concept Plan
The work is presented through three designs that handle different scales. The largest scale is a concept plan that presents a metamorphosis of the central park into a wetland park. The phenomena of crustal uplifting could replace the maritime theme, and be presented at the site as a living outdoor exhibition.
Furthermore, the plan introduces a whole new city district to replace a highway with decreasing traffic numbers at the crossroads of the wetland park and the bay area.
The Regional Plan
The more specific regional plan proposes a continuous band of residential building areas that increase the number of active users around the seashore recreational park and intensify it’s use. One of the areas to be addressed is the old barracks of Pikiruukki. It’s spaces could, after renovation, be envisioned as artist’s workshops.
Kuva: Luonnon ja rakennusten kerrostumia.The third scale zooms onto two areas.
The Surroundings of the Boating Harbour
The majority of the harbour is an underutilized gravel and pavement field. East and south of the harbor is a specific kind of layered forest, created by the continual regeneration of land along the shore. These parts of the bay area are still without a city plan but are facing development pressure to serve the needs of the burgeoning housing and tourism industry.
Kuva: Maannousemametsää.The use of the seashore recreational park could host more diverse uses, including a marketplace. On the field remaining next to the harbour, the marketplace could serve as a starting platform for arts and crafts activities. A new footbridge has been placed to connect the users of the whole recreational area with the commercial and public services on the other side of the inlet.
The Wooden Boat Centre
The location for the wooden boat centre, proposed close to the historical tar port is based on the City of Kokkola’s suggestion. The site is slightly segregated from the rest of the park but is closer to the open sea.
Because of it’s serene and beautiful surroundings the boat centre could also be developed into a research center and become the heart of a new housing area. The phasing of the design is intended to accommodate future growth and considers residences for researchers and student housing blocks.
The plan proposes an additional 38 000 square meters of new housing. This figure would account for 14 % of the city’s aim for housing construction between 2006 and 2030.
All building masses are placed so that the ecologically valuable forests remain as coherent as possible and so that newly built structures would emphasize the existing historical artefacts. Since the appeal of the existing recreational park is heavily dependent on the summer season this project concentrates on providing appealing space and functions also for the winter time. At the street level the design aims to provide a human scale environment and courtyards protected from the sea wind.
All new functions, space sizes and building phasing are designed to meet the realistic needs of the users. The chosen forms and materials derive from the local identity and history: the forest, tar burning, defence structures and the building tradition of the archipelago and maritime culture.
Kuva: Salmen rannan punamullattujen venevajojen rivistö.
Kuva: Julkisivumateriaaleiksi voisi yhdistellä olemassaolevista luonnonmuodoista ja luonnon raaka-aineista, kuten tervasta.Kuvalähteet:
1. www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/tervanpoltto/. Olli Caven, MV/RHO.
2. Kauppila, Raili: Tervan tie. Kajaani. Kajaanin kaupunki, 1987. s.31.
3. www.paanukirkko.fi/paanutiso.ht. Pekka Luukkonen, 2004.
4. robntweber.files.wordpress.com/2009/12/cello34.jpg
5. Gaventa, Sarah: New public spaces : please walk on the grass, Mitchell Beazley, Lontoo 2006.
6. SLA / editorial director Uje Lee, Seoul : C3 Landscape, 2007.
7. commons.wikimedia.org/wiki/File:Komyozenji_temple_garden_3.JPG
8. www.puutarhaunelma.fi/index.php?section=95
9. www.toinenlinja.fi/fi/00999, Juha-Pekka Järvenpää 2007.
10. Dymling, Claes: Båthuset i svenska och finska skärgårdar.
11. Tykkiasema Kaarnajoella, Ove Enqvist 2002.
